Uupumuksesta

Referoin tässä minulle tuttujen ihmisten kanssa käymiäni keskusteluja uupumuksesta ja siihen liittyvistä oivalluksista.

Wikipedia määrittelee uupumuksen: elimellinen tai psyykkinen tila johon liittyy henkistä tai fyysistä voimattomuutta ja väsymyksen tunnetta.

Väsymyksen voisi jakaa kolmeen osaan havaintojeni perusteella: väsymys joka menee ohi vapailla tai lomilla. Väsymys jota kuvaisi paremmin sana uupumus, tunne jota vapaat tai lomakaan ei kykene täysin poistamaan. Syvä uupumus, loppuun palaminen, burn-out, joka tekee henkilöstä työkyvyttömän josta on hyvin vaikea tervehtyä omin päin.

Eräs tuttavani totesi tähän tapaan uupumuksesta ”Jep. Eikä se tunnukaan heti, sitä voi jatkaa vaikka kuin kauan ajattelemalla, et kyl mä nyt tämänki jaksan. Se tulee salakavalasti ja voi pistää tosi pohjalle, kun keho sanoo ittensä irti, jos on jatkuvasti siinä tilassa ettei saa levättyä kunnolla. Moni uupuu jo vuodessa ja osa vähättelee rivien välistä sanomalla etkö kestä ´normaalia´ työpainetta?”

Merkkejä hiljaa hiipivästä uupumuksesta voi olla:
Yhä lisääntyvä ärtymys, fyysisiä oireita, unettomuus, väsymys joka ei tahdo mennä nukkumalla ohi, tottumumukset jotka toivoit jo karistaneesi sinua häiritsemästä palaavat takaisin.

Kun uupumuksen oireita tunnistaa, ehtii vielä puuttua uupumuksen oireisiin vähentämällä esimerkiksi työnsä määrää. Voi alkaa etsiä uutta työtä. Puhumalla tärkeiden ihmisten kanssa tai esimerkiksi seurakunnan sielunhoitajan kanssa. Hankkimalla apua. Sinulla useimmiten on valta ja voima vaikuttaa elämäsi suuntaan. Jos sinä et sinä puutu, niin kuka sitten?

Kun ihminen huomaa uupuvansa, saattaa hän kadottaa toivon ja kadottaa oman arvon tuntonsa, koska kokee omat kykynsä riittämättömiksi suhteessa elämäntilanteeseensa tai muiden ihmisten tai Jumalan asettamiin vaatimuksiin tai jopa omien vaatimustensa takia. Voi tuntua siltä, että kukaan ei välitä. Silloin on tärkeää TUNTEA millainen taivaan isä meillä on. Taivaan isä välittää sinusta. Hän osoittaa välittämisensä niin, ettei hän muserra sinua vaatimuksillaan. Kun tilanteet ja ihanteet, niiden tuomat ikävät ristiriidat tuntuvat hankalilta niin Hän ei sinua syytä, Hän auttaa sinua. Sanoma josta meitä uudelleen ja uudelleen muistutetaan on "sinä riität". On tärkeää kuulua seurakuntaan joka on sisäistänyt armon ja vapahtajamme työn merkityksen. Seurakuntaan joka ei viljele lakipykäliä vaan joka viljelee sanomaa sinä riität.

Läpi erään minulle tärkeän kirjan, raamatun, minua puhuttelee sen luoma toivo, elämän kaikissa tilanteissa. Myös laulaja Juha Tapio on sanoittanut toivosta jotain kaunista ”puoltakaan en sun kivustas voi tietää, sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää. Mut joku aamu, mä tiedän sen, sä heräät huomaamaan, sinä selvisit ja kelpaat kelle vaan. Sä oot kaunis vaikket enää tunne niin” ja eräässä toisessa laulussa "ja sinun äänesi kuulen sen, älä pelkää, älä pelkää, sinä et pääse putoamaan rakastettu on oikea nimesi ja tulee nimenäsi olemaan.

Tarvitsemme armon ja toivon sanomaa ”sinä riität, sinä selviät, olet rakastettu” niin elämän hyvinä, kuin pimeimpinä aikoina. Minkään muun sanoman päälle ei voi rakentaa mitään kestävää.

Sinä riität!

​- Jani